Räjähdyssuojatuissa valaisimissa oleva räjähdyssuojamerkintä on merkintä, jossa kuvataan valaisimen räjähdyssuojaluokka, lämpötilaryhmä, tyyppi ja sovellettavat alueet.
Räjähdyssuojatun merkinnän selitys:
GB 3836 -standardien mukaan valaisimien räjähdyssuojattu merkintä sisältää:
Räjähdyssuojattu tyyppi + laiteluokka + (kaasuryhmä) + lämpötilaryhmä.
1. Räjähdyssuojattu tyyppi:
Taulukko 1 Räjähdyssuojattujen laitteiden perustyypit
Räjähdyssuojattu muoto | Räjähdyssuojattu lomakemerkki | Räjähdyssuojattu muoto | Räjähdyssuojattu lomakemerkki |
---|---|---|---|
Paloturvallinen tyyppi | EX d | Hiekkatäytteinen tyyppi | EX q |
Lisääntynyt turvallisuustyyppi | EX e | Kapselointi | EX m |
Barotrooppinen tyyppi | EX p | N-tyyppi | EX n |
Luonnostaan vaaraton tyyppi | EX ia EX i | Erikoistyyppi | EX s |
Öljyn tunkeutumistyyppi | EX o | Pölyräjähdyssuojattu tyyppi | EX A EX B |
2. Laiteluokka:
Räjähdysvaarallisissa kaasuympäristöissä käytettävät sähkölaitteet jaetaan seuraavasti:
Luokka I: Käytettäväksi hiilikaivoksissa;
Luokka II: Käytettäväksi muissa räjähdysvaarallisissa kaasuympäristöissä kuin hiilikaivoksissa.
Luokan II räjähdyssuojatut "d" ja luontaisen turvallisuuden "i" sähkölaitteet jaetaan edelleen luokkiin IIA, IIB ja IIC.
Palavan pölyn ympäristöissä käytettävät sähkölaitteet jaetaan seuraaviin ryhmiin:
A-tyypin pölytiiviit laitteet; B-tyypin pölytiiviit laitteet;
A-tyypin pölytiiviit laitteet; B-tyypin pölytiiviit laitteet.
3. Räjähdyssuojatun merkinnän selitys:
Räjähdysvaarallisen kaasuseoksen kyky levittää räjähdystä osoittaa sen räjähdysvaaran tason. Mitä suurempi on räjähdyksen leviämiskyky, sitä suurempi on räjähdysvaara. Tätä kykyä voidaan kuvata suurimmalla kokeellisella turvavälillä. Lisäksi räjähdysvaarallisuuden tason ilmaisee myös se, miten helposti räjähdyskelpoiset kaasut, höyryt tai sumut voidaan sytyttää, ja sitä kuvaa pienin syttymisvirran suhde. Räjähdyssuojatut tai luontaisesti turvalliset II-luokan sähkölaitteet luokitellaan edelleen IIA-, IIB- ja IIC-luokkiin niiden sovellettavan suurimman kokeellisen turvavälin tai pienimmän syttymisvirran suhteen perusteella.
Taulukko 2 Räjähdyskelpoisten kaasuseosten ryhmän ja suurimman kokeellisen turvavälin tai pienimmän syttymisvirran suhteen välinen suhde.
Kaasuryhmä | Suurin testin turvaväli MESG (m m) | Vähimmäissytytysvirran suhde MICR |
---|---|---|
IIA | MESG≥0,9 | MICR>0.8 |
IIB | 0,9>MESG≥0,5 | 0,8≥MICR≥0,45 |
IIC | 0,5≥MESG | 0,45>MICR |
4. Lämpötilaryhmä:
Räjähdysvaarallisen kaasuseoksen syttymislämpötila on rajalämpötila, jossa se voi syttyä.
Sähkölaitteet luokitellaan T1-T6-ryhmiin niiden korkeimman pintalämpötilan perusteella, jolloin varmistetaan, että laitteen suurin pintalämpötila ei ylitä vastaavan lämpötilaryhmän sallittua arvoa. Taulukossa 3 esitetään lämpötilaryhmien, laitteiden pintalämpötilan ja palavien kaasujen tai höyryjen syttymislämpötilan välinen suhde.
Taulukko 3 Lämpötilaryhmien, laitteiden pintalämpötilan ja palavien kaasujen tai höyryjen syttymislämpötilan välinen suhde.
Lämpötilataso IEC/EN/GB 3836 | Laitteen korkein pintalämpötila T [℃] | Palavien aineiden syttymislämpötila [℃] |
---|---|---|
T1 | 450 | T>450 |
T2 | 300 | 450≥T>300 |
T3 | 200 | 300≥T>200 |
T4 | 135 | 200≥T>135 |
T5 | 100 | 135≥T>100 |
T6 | 85 | 100≥T>8 |
5. Merkintöjen asettamista koskevat vaatimukset:
(1) Merkinnät on sijoitettava näkyvästi sähkölaitteen päärunkoon;
(2) Merkintöjen on pysyttävä selkeinä ja kestävinä mahdollisessa kemiallisessa korroosiossa. Merkinnät, kuten Ex, räjähdyssuojattu tyyppi, luokka ja lämpötilaryhmä, voidaan kohokuvioida tai poistaa kohokuvio kotelon näkyviin osiin. Merkintäkilven materiaalin on oltava kemiallisesti kestävää, kuten pronssia, messinkiä tai ruostumatonta terästä.