Räjähdysvaarallisen kaasuseoksen syttymislämpötila on suurin lämpötila, jossa se voi syttyä.
Räjähdyssuojatut valaisimet luokitellaan ryhmiin T1-T6 niiden ulkokuoren enimmäispintalämpötilan perusteella. Tällä luokituksella varmistetaan, että kunkin ryhmän räjähdyssuojattujen valaisimien korkein pintalämpötila ei ylitä kyseiselle luokalle sallittua lämpötilaa. Lämpötilaryhmien, laitteen pintalämpötilan ja palavien kaasujen tai höyryjen syttymislämpötilan välinen suhde on esitetty oheisessa kaaviossa.
Lämpötilataso IEC/EN/GB3836 | Laitteen korkean pintalämpötilan T [℃] | Palavien aineiden syttymislämpötila [℃] | Palavat aineet |
---|---|---|---|
T1 | 450 | T>450 | 46 erilaista vetyä, akryylinitriiliä jne. |
T2 | 300 | 450≥T>300 | 47 erilaista asetyleeniä, eteeniä jne. |
T3 | 200 | 300≥T>200 | 36 erilaista bensiiniä, butyraldehydiä jne. |
T4 | 135 | 200≥T>135 | |
T5 | 100 | 135≥T>100 | Hiilidisulfidi |
T6 | 85 | 100≥T>85 | Etyylinitraatti |
Tästä käy ilmi, että mitä alhaisempi vaipan pintalämpötila on, sitä korkeammat ovat turvallisuusvaatimukset, jolloin T6 on turvallisin ja T1 riskialttein mahdollinen syttymisvaara.